Hiljalleen on tännekin saatu ruoho vihertämään ja lehdet puihin. Kesän lähestymisen huomaa myös siitä, kun tuntuu olevan koko ajan kiire johonkin, aina on jotain kissan ristiäisiä yms. Mutta toisaalta, sehän on vain mukavaa, kun on puuhaa.

Viikonloppuna oli OKK:n toukokuun isot kisat, kyllä noiden kisojen takia on tehty muutamia talkootunteja ja touhua riitti kyllä itse viikonloppuna, mutta onneksi ne on nyt ohi. Kisat kyllä sujui upeasti, alusta oli hyvä niin koirille kuin ihmisillekin, vaikka sain kyllä itse kokea hyvinkin karvaan liukastumisen. 3 kisaa rallateltiin Harriksen kanssa, tällä kertaa yks hylky ja pari tuloksellista rataa. Nollatkin kyllä kelpais, mutta eipä niitä tunnu meille tippuvan.

Kontakteilla olen nyt ruvennut pysäyttelemään enemmän. Puomille maltttoi jo viimeisellä kisaradalla pysähtyä, mutta A:lle tuskin olisi pysähtynyt. Himmailun pelossa en viitsi antaa kovin jyrkkää palautetta. Keinun pysäytystä tai pysähtymättömyyttä olen miettinyt jo hyvin kauan. Koska Harriksen keinu ei ole millään saatu nopeaksi, olen tulllut siihen päätökseen, ettei loppuun tarvi pysähtyä. En usko, että keinusta tulisi koskaan niin nopea, että siitä tulisi meille ongelma.

Alla Pirkko Riekin ottama kuva Harriksesta viikonlopulta.