Jyväskylässä oli tarjolla viikonlopun aikana ensiksi kansainvälinen näyttely lauantaina ja erikoisnäyttely sunnuntaina. Matkaan lähdettiin jo perjantaina, lähtö kuitenkin venyi lähemmäksiiltaa, sillä kuljimme Sarin kyydillä ja matkanteko Pellosta oli hidasta huonon kelin ja kasvavan liikennemäärän johdosta. Pakko tunnustaa, että itsekin vihaan Oulun ja Kemin välistä tietä normaalien ihmisten liikkumisaikana. Sari nappasi matkalta vielä Suvin ja Daisyn Kuivasjärveltä. Auto tuli kyllä aika täyteen, ei sinne olisi enää mahtunut kuin pari kassia lisää. Perillä Jyväskylässä oltiin puolenyön aikoihin. Siihen vielä koiran pesemistä yms. ja unet jäi vähälle.
Lauantain intin tuomari oli suhtkoht nuori neitonen Australiasta. Nuorten luokka oli tasokas ja täynnä kypsiä koiria. Kaikesta huolimatta Harris pikkuinen taisteli itselleensä erin ja luokkasijoituksen kolmanneksi, upeaa. Vilistä tuomari ei puolestaan kovin pitänyt, antoi ehn ja haukkui Vilin kaulan ja etuosan stuffyksi. Noh, minkäs teet, Vilihän on karvainen kaulastaan ja etuosastaan, mutta en nyt viitsi aivan karvattomaksikaan trimmata. Bondi kiri terveitten liikkeittensä kanssa päivän parhaaksi urokseksi, hienoa bondi boo. Lauantai-iltana kävimme isolla porukalla syömässä, mukana oli Jyväskylän Anncourt-koirien hihnan jatkeet sekä Lauri ja Annukka. Kiva oli ehtiä rauhassa vaihtamaan kuulumisia, kun näyttelyissä ne aina tuppaa jäämään muun hälinän sekaan. Kiitos vielä Mäkiselle kestittemisestä ; ) Lopuksi käytiin vielä iltamyssyllä ja pyörähtihänse herra Mäkinen siinä. Olipas kiva nähdä Vilin iskääkin. Liikkui rauhallisen varmasti, uskollisesti omalle tyylilleen aivan samalla tavalla kuin Vilikin, toivottavasti saan pitää omanikin tuohon ikään noin virkkuna.
Suununtaina oli vuorossa erikoisnäyttely, johon tuomari tuli englannista. Tällä kertaa Harrikselle tuli hieman kylmempää kyytiä. Tuomari mainitsi Harriksen olevan vielä kehittymätön ja teini-ikäinen, josta rapsahtikin eh. Oikeassahan tuomeri on tuon kehittymättömyyden suhteen, mutta me vaan ei olla "broilereitä". Vili tsemppasi lauantaista olemalla omassa luokassaan erin arvoinen. Valitettavasti kuitenkaan luokkasijoitusta ei tippunut. Arvostelussa oli hauska lausahdus; Great showman. Vili, joka on aina parhaimmillaan ennen kehää ja jälkeen kehän, muttei kehässä. Noh, josko Vili alkaisi pikku hiljaa viihtymään kehässä.
Kummankin päivän tuomarit käyttivät koko arvosteluasteikkoa, ja sai olla erittäin tyytyväinen näihin punaisen vivahteisiin väreihin. Matka Jyväskylästä Ouluun oli pitkä erittäin huonon sään takia, taisipa matkaan mennä reilu kuusi tuntia, kun parhaimmillaan matka taittuu alle neljässä tunnissa. Noh, hengissä perillä, se tärkeintä. Seuraava näyttely meillä on mahdollisesti helmikuussa.
Lauantain intin tuomari oli suhtkoht nuori neitonen Australiasta. Nuorten luokka oli tasokas ja täynnä kypsiä koiria. Kaikesta huolimatta Harris pikkuinen taisteli itselleensä erin ja luokkasijoituksen kolmanneksi, upeaa. Vilistä tuomari ei puolestaan kovin pitänyt, antoi ehn ja haukkui Vilin kaulan ja etuosan stuffyksi. Noh, minkäs teet, Vilihän on karvainen kaulastaan ja etuosastaan, mutta en nyt viitsi aivan karvattomaksikaan trimmata. Bondi kiri terveitten liikkeittensä kanssa päivän parhaaksi urokseksi, hienoa bondi boo. Lauantai-iltana kävimme isolla porukalla syömässä, mukana oli Jyväskylän Anncourt-koirien hihnan jatkeet sekä Lauri ja Annukka. Kiva oli ehtiä rauhassa vaihtamaan kuulumisia, kun näyttelyissä ne aina tuppaa jäämään muun hälinän sekaan. Kiitos vielä Mäkiselle kestittemisestä ; ) Lopuksi käytiin vielä iltamyssyllä ja pyörähtihänse herra Mäkinen siinä. Olipas kiva nähdä Vilin iskääkin. Liikkui rauhallisen varmasti, uskollisesti omalle tyylilleen aivan samalla tavalla kuin Vilikin, toivottavasti saan pitää omanikin tuohon ikään noin virkkuna.
Suununtaina oli vuorossa erikoisnäyttely, johon tuomari tuli englannista. Tällä kertaa Harrikselle tuli hieman kylmempää kyytiä. Tuomari mainitsi Harriksen olevan vielä kehittymätön ja teini-ikäinen, josta rapsahtikin eh. Oikeassahan tuomeri on tuon kehittymättömyyden suhteen, mutta me vaan ei olla "broilereitä". Vili tsemppasi lauantaista olemalla omassa luokassaan erin arvoinen. Valitettavasti kuitenkaan luokkasijoitusta ei tippunut. Arvostelussa oli hauska lausahdus; Great showman. Vili, joka on aina parhaimmillaan ennen kehää ja jälkeen kehän, muttei kehässä. Noh, josko Vili alkaisi pikku hiljaa viihtymään kehässä.
Kummankin päivän tuomarit käyttivät koko arvosteluasteikkoa, ja sai olla erittäin tyytyväinen näihin punaisen vivahteisiin väreihin. Matka Jyväskylästä Ouluun oli pitkä erittäin huonon sään takia, taisipa matkaan mennä reilu kuusi tuntia, kun parhaimmillaan matka taittuu alle neljässä tunnissa. Noh, hengissä perillä, se tärkeintä. Seuraava näyttely meillä on mahdollisesti helmikuussa.
Kommentit